Vuorenmaan perhe, Esko (1945-1993), vanhemmat ja kaksi iso-siskoa, asui puisessa omakotitalossa Huvilakatu 4:ssä Mannilantien kulmauksessa Järvenpäässä, jonne muuttivat kohta jatkosodan jälkeen.

Olimme Eskon kanssa koulukavereita Järvenpään Yhteiskoulussa (ns. keskikoulu) aina vuoteen 1960 saakka, jolloin hän lähti työelämään ilman varsinaista ammattikoulutusta.

Saimme ”kipinän” hamssihommiin koulun pihalla. Tapani, OH2LU, oli myös koulumme kasvatti, mutta ehti lähteä koulusta ennen meitä. Raimo, OH2DU, tuli koulustamme ylioppilaaksi 1960. Koivukankaan veljekset Eki, OH2OV ja Matti, OH2QU harrastuksineen olivat tietysti myös meidänkin tiedossa.

Päätimme vakavissamme tulla hamseiksi ja meidän kohdalla homma alkoi summereiden rakentamisella. Niillä alkoi sitten CW:n harjoittelu itseopiskellen ja toinen toisillemme sähkötellen.

SRAL:n jäseniksi pääsimme vuonna 1960 Koivukankaan veljesten suosituksella. Lähdin keväällä 1961 ensimmäisenä kokeilemaan onneani kokelastutkintoon onnistuen hommassa heti ensimmäisellä kerralla. Samoin Esko läpäisi tentin vähän myöhemmin. Kannattaa huomata, että ns. kokelasluokka tutkintoineen tuli käyttöön juuri vuonna 1961.

Eskosta tuli heti alusta lähtien innokas hamssi ja hän oli erittäin taitava CW-mies. Tuonnempana Esko suoritti varusmiespalveluksen viestimiehenä Riihimäellä. Keken, OH3WM mukaan Esko mm. hoiteli siellä ammattilaisen ottein puolustusvoimien Libanonin ja Kyproksen yhteyksiä. Varusmiesaikanaan Esko oli palvelusajan ulkopuolella ahkerasti QRV varuskunnan kerhoasemalta .

Esko osti ensimmäiseksi transceiverikseen kuuden bandin Eico 723:n. Antenniksi hän rakensi quadin oman kylän Mr. Quad'in (=OH2OV) innoittamana. Antennin kääntömoottorina toimi ns. arm-strong (=käsi ulos tuuletusikkunasta kääntämään antenniputkea). Antenni ulottui juuri ja juuri harjakattoisen talon katonharjan yläpuolelle, mutta QSO kulki, sillä elettiin 1960-luvun hyviä radiokelejä.

Jossain vaiheessa antennimastona ollut huonekaluputki lommahti ja antenni romahti, jolloin vahingosta viisastuneena seuraavan version Esko teki tukevammasta materiaalista.

Eskon touhut houkuttelivat muitakin hamseiksi. Näitä innostuneita olivat ainakin Invassa asunut Jorma Turunen, OH2BFY ja myös Eskon työkaveri, Jarmo Kallio, OH2BCF.

Setlementti Louhelan vieressä oli tuolloin jo nyt purettu Ponkalan huvila. Tämä iso kaksikerroksinen puuhuvila oli ilmeisesti aikanaan tuotu Terijoelta. Sinne Esko ja Jarmo, OH2BCF muuttivat ja vetivät antennit puihin. Jarmolle tuo yhteisasuminen jäi varsin lyhyeksi, sillä nuoren miehen vei mukaansa tuore XYL.

OH2AP:n toiminnassa Esko oli myös innokkaasti mukana toimien yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1968-1974 ja hallituksen jäsenenä 1975 sekä 1988-1990.

Esko oli 1960-luvulla töissä Salmisaaressa Nokian kaapelitehtaan elektroniikkaosastolla. Jossain vaiheessa hän siirtyi Kemijärvelle Salcompin tehtaalle, sillä olihan hän ollut jo monia vuosia innokas lapinkävijä. Noilta lapinmatkoiltaan Eskolle, jonka yksi harrastus oli valokuvaus, kertyi laaja diakokoelma.

Sittemmin Esko palasi takaisin etelään ja asettui asumaan vanhempiensa kanssa omakotitaloon Kellokoskella. Siellä maston ja yagin juurella hän jatkoi innokkaasti CW-uraansa kunnes sairaus vuonna 1993 katkaisi kaiken aivan liian aikaisin ja teki Eskosta silent key'n.

Yhden illan tapahtumia Tapani OH2BMV (nyt OH5BM) muistelee seuraavasti: "Muistan kun 1975 kieppeillä kiusattiin Eskoa OH2BAM 20 metrin iltarinkulassa. Esko kapakasta kotiuduttuaan tuli rinkulaan joskus puolen yön jälkeen ja jonkin ajan kuluttua hän sanoi, että "pikkuhiljaa lopettelee ja menee nukkumaan".

Se "pikkuhiljaa" eteni pienin askelin, koska muistelen, että saimme pidettyä Eskon bandilla jotain 3-4 tuntia sen ensimmäisen lopettamisen jälkeen. Aina joku keksi jonkun "mielenkiintoisen" jutun, johon Eskolta kysyttiin kommenttia...

Jälkeenpäin Esko kertoi, että hänellä oli kello pysähtynyt, joten se helpotti meidän vedätystä."

	Esko Vuorenmaa OH2BAM
	Historiikin etusivu		Harrastenäyttelyyn tehdyn taulun kuvassa Jouko kopittaa lokiin ja Esko seuraa. Jouko, OH2BAN kertoo Eskosta: Vuorenmaan perhe, Esko (1945-1993), vanhemmat ja kaksi iso-siskoa, asui puisessa omakotitalossa Huvilakatu 4:ssä Mannilantien kulmauksessa Järvenpäässä, jonne muuttivat kohta jatkosodan jälkeen. Olimme Eskon kanssa koulukavereita Järvenpään Yhteiskoulussa (ns. keskikoulu) aina vuoteen 1960 saakka, jolloin hän lähti työelämään ilman varsinaista ammattikoulutusta. Saimme ”kipinän” hamssihommiin koulun pihalla. Tapani, OH2LU, oli myös koulumme kasvatti, mutta ehti lähteä koulusta ennen meitä. Raimo, OH2DU, tuli koulustamme ylioppilaaksi 1960. Koivukankaan veljekset Eki, OH2OV ja Matti, OH2QU harrastuksineen olivat tietysti myös meidänkin tiedossa. Päätimme vakavissamme tulla hamseiksi ja meidän kohdalla homma alkoi summereiden rakentamisella. Niillä alkoi sitten CW:n harjoittelu itseopiskellen ja toinen toisillemme sähkötellen. SRAL:n jäseniksi pääsimme vuonna 1960 Koivukankaan veljesten suosituksella. Lähdin keväällä 1961 ensimmäisenä kokeilemaan onneani kokelastutkintoon onnistuen hommassa heti ensimmäisellä kerralla. Samoin Esko läpäisi tentin vähän myöhemmin. Kannattaa huomata, että ns. kokelasluokka tutkintoineen tuli käyttöön juuri vuonna 1961. Eskosta tuli heti alusta lähtien innokas hamssi ja hän oli erittäin taitava CW-mies. Tuonnempana Esko suoritti varusmiespalveluksen viestimiehenä Riihimäellä. Keken, OH3WM mukaan Esko mm. hoiteli siellä ammattilaisen ottein puolustusvoimien Libanonin ja Kyproksen yhteyksiä. Varusmiesaikanaan Esko oli palvelusajan ulkopuolella ahkerasti QRV varuskunnan kerhoasemalta . Esko osti ensimmäiseksi transceiverikseen kuuden bandin Eico 723:n. Antenniksi hän rakensi quadin oman kylän Mr. Quad'in (=OH2OV) innoittamana. Antennin kääntömoottorina toimi ns. arm-strong (=käsi ulos tuuletusikkunasta kääntämään antenniputkea). Antenni ulottui juuri ja juuri harjakattoisen talon katonharjan yläpuolelle, mutta QSO kulki, sillä elettiin 1960-luvun hyviä radiokelejä. Jossain vaiheessa antennimastona ollut huonekaluputki lommahti ja antenni romahti, jolloin vahingosta viisastuneena seuraavan version Esko teki tukevammasta materiaalista. Eskon touhut houkuttelivat muitakin hamseiksi. Näitä innostuneita olivat ainakin Invassa asunut Jorma Turunen, OH2BFY ja myös Eskon työkaveri, Jarmo Kallio, OH2BCF. Setlementti Louhelan vieressä oli tuolloin jo nyt purettu Ponkalan huvila. Tämä iso kaksikerroksinen puuhuvila oli ilmeisesti aikanaan tuotu Terijoelta. Sinne Esko ja Jarmo, OH2BCF muuttivat ja vetivät antennit puihin. Jarmolle tuo yhteisasuminen jäi varsin lyhyeksi, sillä nuoren miehen vei mukaansa tuore XYL. OH2AP:n toiminnassa Esko oli myös innokkaasti mukana toimien yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1968-1974 ja hallituksen jäsenenä 1975 sekä 1988-1990. Esko oli 1960-luvulla töissä Salmisaaressa Nokian kaapelitehtaan elektroniikkaosastolla. Jossain vaiheessa hän siirtyi Kemijärvelle Salcompin tehtaalle, sillä olihan hän ollut jo monia vuosia innokas lapinkävijä. Noilta lapinmatkoiltaan Eskolle, jonka yksi harrastus oli valokuvaus, kertyi laaja diakokoelma. Sittemmin Esko palasi takaisin etelään ja asettui asumaan vanhempiensa kanssa omakotitaloon Kellokoskella. Siellä maston ja yagin juurella hän jatkoi innokkaasti CW-uraansa kunnes sairaus vuonna 1993 katkaisi kaiken aivan liian aikaisin ja teki Eskosta silent key'n. Yhden illan tapahtumia Tapani OH2BMV (nyt OH5BM) muistelee seuraavasti: "Muistan kun 1975 kieppeillä kiusattiin Eskoa OH2BAM 20 metrin iltarinkulassa. Esko kapakasta kotiuduttuaan tuli rinkulaan joskus puolen yön jälkeen ja jonkin ajan kuluttua hän sanoi, että "pikkuhiljaa lopettelee ja menee nukkumaan". Se "pikkuhiljaa" eteni pienin askelin, koska muistelen, että saimme pidettyä Eskon bandilla jotain 3-4 tuntia sen ensimmäisen lopettamisen jälkeen. Aina joku keksi jonkun "mielenkiintoisen" jutun, johon Eskolta kysyttiin kommenttia... Jälkeenpäin Esko kertoi, että hänellä oli kello pysähtynyt, joten se helpotti meidän vedätystä."









	takaisin: Puheenjohtajat